Kiharamuija on elänyt tasaisen vaihtelevaa kiharaelämää. Periaatteessa curly girlin metodit ovat olleet käytössä, mutta käytännössä kiharat ovat jääneet kovin vähäisiksi. Aineet ovat curlya, mutta siihen se usein jääkin. Ei jaksa kuivattaa, ei jaksa plopata. Eikä tehdä sormikiharoita, huuhdella etikalla ja oluella, tehdä kanamunahaudetta, valmistaa omaa geeliä, laittaa ananasta, rikkoa hellävaroen castia ja mitä näitä nyt on....
Yleensä ne suihkun jälkeen ilmestyneet kikkurat sitten föönataan suoraksi, minkä jälkeen hiukset asettuvat miten heitä nyt sattuu huvittamaan. Kostealla ilmalla saattaa tulla laineita, sateella jopa korkkiruuvia. Märkään tukkaan. Kun kuivuvat, tulee tilalle epämääräinen pörrö. Ei kaunis kihara. Ehei!
Muija on kokeillut vuosien saatossa kiharoiden tekemiseen välinettä jos jonkinlaista. Nämä tollukat olivat mukavat päässä myös nukkuessa, mutta lopputulos ei ollut kovin vakuuttava. Taaskaan. |
Lähes sääntö on se, että kauneimmat kiharat tulevat iltaisin. Silleen spontaanisti ilman ponnisteluja. Ihan kuin joku curlyn henki leijailisi ympärillä ja nostelisi kutrit oikeille paikoilleen. Kun tätä yrittää aamulla tai ennen jonnekin lähtöä, päätyy sohimaan piikkisuoraa tukkaa, josta sojottaa yksi korkkiruuvi juuri siinä väärässä paikassa. Ihan kuin se curlyn henki olisi juuri sillä hetkellä todella pahassa krapulassa tai ainakin pirun pahalla päällä.
Tiedättekö niitä mainoskuva-tilattu tuote vastapareja? Kun nettikaupasta tilatut tavarat muistuttavat lähinnä vain koomisesti tai jollakin kauhean väärällä tavalla sitä mainoskuvaa. Sama on muijan kiharoilla ennen uloslähtöä. Sitä katsoo peiliin ja toteaa vain, että ei. Ei todellakaan. Ja sutaisee hiukset paniikkiponnarille.
Jouluna muija päätti, että nyt ne kiharat onnistuvat, kun otetaan doping käyttöön. Muija luki jostakin curly girl -sivustolta, että yöksi voi laittaa hiukset sellaisille tiukoille nykeröille. Kun nykeröt avaa aamulla, niin kaunis kiharapehko on valmis. Muijan silmissä kajasteli Carrie Bradshaw -tyylinen kokonaisuus. Tämän muija toteuttaa, ja joulupöydässä sitten säteillään yhdessä kynttilöiden kanssa.
Aatonaaton saunan jälkeen muija ryhtyi nykertämään nykeröitään. Pyöritti ympärille ponkut ja meni sänkyyn odotusta pullollaan. Huomenna koettaisiin joulun ihme täydellisten kiharoiden muodossa.
Aattoaamu meni nykeröt päässä joulupuuhissa. Muija availi tyttäriensä lettejä ja ihasteli kiharoita. Muija valmisteli jouluateriaa ja touhuili loppuja jouluaskareita. Juuri ennen jouluateriaa muija hipsi vessan peilin eteen poistamaan huolella vaalimansa nykeröt. Nyt nähtäisiin se ihana lopputulos.
Ja olihan se. Lopputulos...
Ei ihan sellainen, mitä muija odotti. Huomiota se toki herätti, mutta ihan väärällä tavalla. Curlyn henki ei selvästikään ole jouluihmisiä. Tai jouluhenkiä. Lapset nauraa räkättivät ja vertasivat muijan käkkärää Molly Weasleyn kuontaloon. Mies mietti, että pienellä tuunaamisella saataisiin Marge Simpsonin tukka näkyviin. Kukaan ei maininnut Carrie Bradshawta. Ei kukaan.
Muija yritti kovasti asetella kikkuroitaan, mutta eivät ne totelleet. Ne sojottivat juuri sinne, minne halusivat. Niihin ei pystynyt kampa, harja, katupora tai liekinheitin. Ainoa vaihtoehto oli ottaa taas se tuttu paniikkiponnari käyttöön. Kun riittävästi tukkaa veteli taaksepäin, se näytti lähes inhimilliseltä.
Mitä me tästä opimme? Emme yhtikäs mitään. Kiharat on yliarvostettuja.
Kommentit
Lähetä kommentti